tiistai 30. toukokuuta 2017

Ensimmäinen päivä saarella


Jakso 1
Päivät alkoivat käymään vähiin pariskuntina oltaessa. Oli viimeinen aamu yhdessä kun sinkut saapuisivat resortillemme ja näkisimme heidät. Otimme vielä Kurosen juontamana yhteishaastattelun pariskuntien kanssa altailla. Kävimme viime hetken fiiliksiä läpi, miltä nyt tuntuu ja jännittääkö. Ollaanko tehty jotain tiettyjä sääntöjä elämänpelin varalle saarella ollessa. Yleisiä kysymyksiä parisuhteesta kaikesta maan ja taivaan väliltä.



Sen jälkeen siinä altailla istuessa sinkkunaiset tulivat sisään näyttäytymään. Itse sain aluksi ainekin hieman ylimielistä kuvaa joistakin ihmisistä, mutta tiesin, että ilman tutustumista ei kannata lähteä muodostamaan minkäänlaista mielipidettä ihmisistä, koska siellä pinnan alla saattaa olla pohjimmiltaan kuitenkin tosi hyvä tyyppi kyseessä. Tietysti kun kuvauksissa ollaan, niin se jännitys ja kaikki ne vieraat ihmiset. Kuinka moni sellaisessa tilanteessa osaisi olla aivan normaali? Äkkiä oletkin vieraassa maassa, vieraiden ihmisten ympäröimänä tekemässä Suomen suurinta parisuhdeformaattia, eikä mikään tuntuisi miltään?
En uskoisi, jos joku niin väittäisi. Vielä kirjoittaessani tätä tekstiä, kylmät väreet kulkee itselläni kehoni läpi, mutta mennäämpä asiaan.
Täytyy tosiaan tiedostaa se, että kaikki ei välttämättä ole sen takia sitä miltä ensivaikutelma antoi näyttää. Tai vaikutelma ylipäätänsäkään. Yleisvaikutelma oli kuitenkin mukaansa tempaavaa väkeä ja kaunista katseltavaa. Vaikka nyt ei varmaksi osannut sanoakaan, niin kyllä se tietyllä tavalla huokui tuosta porukan ulkoisesta olemuksesta, että heidän kanssaan tulisi hauskaa olemaan. Yhtään väärässä en ollut, sillä suhteet monen ihmisen kanssa ovat briima luokkaa vielä saarelta poistuttaessakin, ihanaa että voin olla juuri heidän elämässä mukana. Tästä tulen kertomaan myöhemmin paljon lisää...
Ihastuttavat daamimme
Ylh. vas. Janna, Jennika, Mari, Laura, Erika
Kesk. Cheyenne, Emma, Jasmin, Veera, Elli
Alh. Grillimaisteri Kuronen

Laitetaan naislukijoille vielä mieskarkkia näytille
Ylh. vas. Roni, Miikka, Jussi, Topi, Jaakko
Alh. Arttu, Ari, Toni, Joonas, Rony

Alku esittäytymisten jälkeen oli vuorossa meidän pariskuntien erotus. Se tilanne oli niin outo. Et pystynyt yhtään tietämään mitä tulisi tapahtumaan, koska muuttujia on niin paljon matkassa, että niitä ei pystyisi millään tavalla ennustamaan tai hallitsemaan. Aivan niin kuin elämänpelissä, siinä on runko jonka mukaan mennään, mutta lopulta se kirjoittaa itse itseään. 
Se oli niin hyvä ku jätkien kaa heitettii siinä eron jälkeen vielä nyrkit yhteen ja ensimmäiset sloganit tulille, että bros before hoes.. Ja just sitä ennen Sonjan kanssa kun hyvästeltiin ja vaihdettiin vielä suudelmat, niin Sonjakin oli sitä mieltä, että hänen puolestaan ei ainekaan ole minkäänlaista pelkoa saarella ollessa. Luultiin tosiaan tietävämme, niin kuin varmasti moni muukin, kuinka tätä elämänpeliä pelattaisiin siinä kuuluisalla pelilaudalla. Luultiin tosiaan tietävämme mihin oikein ollaan ryhdytty, mutta näin jälkeenpäin olen melkein jokaiselta kuullut, että ennakko asetukset ovat kyllä rapisseet matkan varrella ja pahasti. Mutta niin kuin sanottu, niin mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarma tässä elämässä.



Täytyy hattua nostaa ihmisille, ketkä tuon lennokkaan lauseen taitavat tilanteessa kuin tilanteessa!


Vain murto-osa muuttujista matkassa

Ensimmäiset bileet oli ensimmäisenä iltana resortilla, kun sinkku mimmit saapuivat saarellemme . Teemana oli allasbileet, missä heittäydyttiin veden armoille melkein heti bileiden startattua. Pelattiin erilaisia pallonheitto pelejä kysymyksillä, otettiin juomapeliä, niin kuin asiaan kuuluu. Porukalla nostettiin partyt aivan uudelle levelille naisten kanssa ja snadisti osa villiintyikin heidän kanssaan. Biksujen yläosat lähti osalta likkoja tässä vaiheessa ja bileissä otettiin niin sanotusti turhat löysät pois kuleksimasta. Osa miehistä vietti hieman rauhallisempaa meininkiä, kun osa juhli täysin rinnoin. Myös näissä bileissä sai lennokas sananparsi syntynsä Jessen suusta, mun nuudelit on aina kovana.



sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Ensimmäistä viikkoa

Osa. 4

Aamu koitti ja meillä oli tosi aikainen herätys, jotta ehtisimme hyvin käydä aamupalalla ennen lähtöä. Niin rakastettavia nämä ulkomaalaiset aamupalat, kun sieltä löytyy se oma kokki, kuka laittaa mitä tahdot lautaselle ja kaikki hedelmät on vimosen päällä tuoreita. Namskis nam! Aivan älytön matkakuume kyllä iskee!! Aamupalan jälkeen pakkailimme tavarat autoihin ja lähdimme kohti miesten resorttia. Resortti yllätti kyllä kaikki.. tai sitten on joku juksannut. Näkymät ja puitteet kaikkinensa oli aivan mielettömän upeat. Oltiin todellakin päästy luxus lomalle. Ei tosiaan osannut kuvitella vielä tässä vaiheessa sitä että loma on kaukana tästä touhusta ja se tulisi muuttumaan todella radikaalisti. 

Ensimmäisen viikon majoitus

Hulppeat maisemat 6/5

Suihkussa oli niin rentouttava käydä katselemassa tissi-saaria


Kuuluisat tissi-saaret


Aurinkotuoleissa kelpasi ottaa aurinkoa


Nousuveden aikaa oli turha kuvitellakaan ranta lenkkeilyä


Suurimmaksi osaksi bileet järjestettiin huikealla allas-poolilla


Mieli & sielu lepää.. ainekin sen hetken...

Valitettavasti poreamme ei ollut käytössämme










Saimme jokainen pariskunta oman huoneen missä majoittuisimme seuraavan viikon ajan. Tämän viikon aikana tutustuimme pariskuntiin paremmin, jotta tietäisimme heistä hieman enemmän taustaa. Otimme myös paljon stillkuvia ja teimme videomateriaalia alkutunnareita ja vastaavaa markkinointia varten. Meillä oli yksi aivan mahtava makeup artisti käytössä HuaHinistä, instagramista löydät hänet nimellä @zikkyzk, hän oli kerrassaan aivan mahtava tyyppi <3 


Löydätkö kuvasta mitään ylisöpöä?

Hartsporttia aina silloin tällöin, niin pysyi nesteytys kunnossa

Myös kulmakarvat käsiteltiin
Oli mukava viettää aikaa pariskuntien kanssa resortilla, niin pääsimme hieman myös tutustumaan heidän elämäänsä ja niiden pieniin saloihin. Ihan älyttömästihän viikossa ei voi oppia tuntemaan, mutta se kuinka tiiviisti siellä vietetään sitä aikaa yhdessä, niin kyllä siinä pientä mielikuvaa osaa rakentaa sen nähdyn perusteella, kun minkään muun varaan ei oikein voi laskea. Kuvausten lomassa ja ohella tapahtuu kuitenkin niin paljon aina, mitä jää näyttämättä. Mutta onhan se selvää, että 48 tuntia jos tiivistetään 40 minuuttiin, niin kyllähän siellä saarilla tapahtuu yhtä jos sun toista. Tutustumiseen helpotti huomattavasti, kun korkkasi viinipullon ja jatkoi jutustelua sen lomassa. Se on jännä juttu, mutta se saa yleensäkin ihmiset aika puheliaalle tuulelle. Hyvin pitkälle tällä mentaliteetilla mentiin koko viikko siellä ollessa, tehtiin tosiaan kuvauksia ja lepäiltiin kun joudettiin. Safkattiin useasti päivässä, jotta jaksaisimme. Ensimmäisenä oli aamupala aina heti herättyämme, tai sanoisinko herätyskellon herätettyä. Seuraavana siitä oli lounas ja sen jälkeen vielä päivällinen. Tietysti välipalat ja iltapalat kuului monen ruokavalion kylkeen. Meillä oli resortilla välipaloille hedelmiä, nuudeleita, keksejä, sipsejä.. kaikenlaista pikku purtavaa. Juomia oli kaappi pullollaan. Siis limsoja sekä vesiä. Alkoholitarjoilut kuuluivat tosiaan niihin bileiltoihin. Koko safkapolitiikasta vastasi paikallinen cateringfirma. Tietysti aurinkoa palvottiin aina kun vain oli mahdollista. Aika minimiin se jäi kuitenkin ensimmäisen viikon aikana, koska meikkien oli syytä olla aina hyvänä. Käytettiin jossain kuvauksissa jopa ripsipuhallinta, ettei naama sulaisi, vaikka olikin aurinkovarjon alla. Se on tarkkaa puuhaa tuo filmitähden elämä, vai käyttäisinkö tässä sitä kuuluisaa lainausta "reality-actor" mikä mulla instagramissakin luki. Ihmiset tosiaan kyselivät siitä mikä ihme on tosi-tv näyttelijä? Tämähän luki mulla hämmennyksen vuoksi ig.ssä, ennen kuin pääsisin kirjoittamaan blogia ja kertomaan asioista hieman kulissien takaa. Niin kuin jokainen pystyy ajattelemaan, niin kaikki ei todellakaan ole ollut omalta kohdalta aivan sitä miltä näyttää ja myös siitä syystä tahdoin pitää pientä "näyttelijän" roolia yllä.

Behind the scenes

Jos vähän vielä stillejä

Sumea kuva, pahoittelen kuvan laatua

Kyllä siellä joskus ehti sitä araakin ottaa pariskuntien kesken



Pahin darra päivä pariskuntien kesken oli, kun lähdimme tekemään kuvauksia laivalle. Menimme merelle, mistä saavuimme meidän saarellemme. Tuona päivänä merenkäynti oli aivan jotain uskomatonta, se oli tavallaan niin siistiä, mutta toisaaltaan niin hemmetin pelottavaa samalla. Siinä oli extremeä kerrakseen ja sitä pystyi tekemään vielä lievässä darrassa. Kunnon kiksit siitä sai asiaa ajateltuna näin jälkikäteen, vaikka sillä hetkellä se ei kovin hyvältä tuntunutkaan. Moni oli ottanut pahoinvointitabletin merenkäynnin takia jo ennen lähtöä, mutta itse ajattelin että jätän sen väliin, vaikka olisi kyllä pitänyt. Jälki viisaus  tuo paras viisaus. Sen takia näytänkin laivalla olleissa kuvauksissa kuin haudasta nousseelta zombielta. Kaikki kuvaukset meni aina kuitenkin erinomaisesti, koska olin asennoitunut siihen, että olisin kuin töissä, vaikka työksi sitä ei voi kutsuakaan. Formaattihan käsittelee parisuhteen testausta ja sitä kuka pariskunnista kestää niitä houkutuksia ja kuka ei, sellainen real-time #elämänpeli.


Pauliinan hiukset kertoo omaa tarinaa tässä kuvassa, merenkäyntiä havaittavissa





Matka kohti kenttää

Osa. 3


Matkapäivän aamu koitti ja ovikello soi. Tiesin että kyytimme oli saapunut. Siinä vielä aamupalaa vedin, onneksi kuitenkin meillä oli hyvin varattu aikaa, että ehtisimme kentälle. Kiitosta vielä kyydeistä kentällä!! Ei tarvinut alkaa stressaamaan julkisia tai raahaamaan laukkuja sen enempää. Kentällä jouduimme vielä hoitamaan pari asiaa mitä ei oltu ehditty hoitamaan ennen sinne saapumista. Ostimme kentältä vielä matkalaturit ja vaihdoimme rahaa bahteiksi.





Rahanvaihto pisteellä ollessamme, näimme Jessen ja Emmin meidän takanamme ja puhuimmekin Sonjan kanssa, että he ovat aivan varmasti yksi saaren pariskunnista.

Emmi & Jesse

Jatkoimme rahanvaihtopisteeltä kohti wc-tiloja. Poistuessani wc.stä näin miehen odottavan jotakuta siinä vessojen edustalla. Jotenkin intuitio sanoi että hän olisi lähdössä myös matkalle mukaan. Aloin juttelemaan vessojen edustalla tuntemattoman mieshenkilön kanssa ja selvisikin, että hän on yhden pariskunnan puoliso, Juuso nimeltään. Sonja tuli nauraen Vilman kanssa pois wc tiloista. Vilma oli käsiä pestessä kysynyt Sonjalta, että oletko Sonja ja lähdetkö temppareille. Hän oli revennyt ja vastannut että kyllä lähden. Siitä sitten jatkoimme porukalla tapaamispaikallemme.



Juuso & Vilma

Joonas ja Jesse puolisoineen myös saapui sovittuun paikkaan. Nauroimmekin koko porukalla, että jokainen oli nähnyt kentällä jo ketä on lähdössä temppareille. Porukka oli ilmeisesti niin ”eksyksissä” olevia peuran poikasia siellä kentällä ollessa, että tunnistettiin toisemme hyvin, ketä reissuun on lähdössä. Todellisuudessa porukka oli ollut sen verran valveutunutta, että oli etsinyt toisensa jo aiemmin sosiaalisen median syövereistä.


Joonas & Pauliina


Käytiin porukalla vielä syömässä ennen lähtöä siinä kentän ravintolassa, jolloin aloitettiin koko porukan kanssa toisiimme tutustuminen. Ravintolasta taxfreehin ja sieltä sitten koneeseen. Kaikki päästiin melkein istumaan vierekkäin, paitsi minä ja Sonja. Siinä Joonaksen ja Pauliinan kanssa päätettiin, että otetaan pieni noste matkalle, jotta menisi lento nopeammin, sillä eihän siinä matkalla mitään muutakaan tekemistä olisi. Pari lasten leffaa tuli katsottua siinä sivussa. Siinähän se lento meni mukavasti, kun jutteli Joonaksen ja Pauliinan kanssa. Vaikka matkaseura olikin loistavaa, jäi hieman huonot vibat paikka järjestelyistä meno matkalla. En valita asiasta, vaan tahdon kertoa miltä se itsestä tuntui, kun niitä aitoja tunteita on penätty pidemmän aikaa minulta.


Edessä vas. Juuso, Vilma, Jesse, Emmi, Pauliina, Joonas
Takana vas. Jonne, Sonja






 Kentälle päästyämme tuotantotiimi oli meitä vastassa, hyppäsimme pariskunnat samaan vaniin ja tuotanto omaansa. Lähdimme kentältä kohti tilapäismajoitusta Dolphin bay resorttia. Matkan aikana pysähdyimme mäkkärissä syömään. Mäkkärin jälkeen takaisin vaniin ja kohti pranburia. Huomasi että matka oli ottanut osansa, sillä porukka alkoi olla päiväuni kunnossa maittavan lounaan jälkeen. Osa nukahtikin penkeille ja osa jopa vanin lattialle. Ihan huikeita kokemuksia varmasti nukkua Thaimaassa töyssyisellä tiellä vanin lattialla. 







Ensin menimme yhdeksi yöksi pranburin kylällä sijaitsevaan hotelliin. Kävimme peseytymässä ja vaihtamassa vaatteita, jonka jälkeen päätimme lähteä kylälle ja rannalle kävelemään. Pienen tutkimusmatkan jälkeen päätimme palata takaisin hotellille syömään. Hotellilla syötiin hyvin ja juotiin yhdet drinkit ruuan kanssa. Päätimme lähteä jokainen safkaamisen jälkeen nukkumaan, koska matkustaminen oli kieltämättä verottanut voimia aivan mielettömän paljon. Oli niin ihanaa päästä nukkumaan kunnon sänkyyn lentokoneen ja uuvuttavan vanimatkan jälkeen!! Lievä darra mikä oli hommattu vani-matkalle, niin siitähän täytyi vain nauttia täysin rinnoin, koska se oli ollut itse aiheutettua jokaisen kohdalta ja meillä kuitenkin oli ollut mukavaa tulo matkalla.






Uusi aikakausi alkaa

Uusi päivä, uudet kujeet.. Tutkimusmatka itseen, mutta puhutaanpa siitä jossain muussa luvussa. Vai kenties jossain muussa muodossa… hmmm…?...